Ohje

Alla on selostettu lyhyesti Melan toimialaan kuuluvia käsitteitä, jotka esiintyvät tilastoissa. Selitteet noudattavat lähtökohtaisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä vaikka tilastoluvut ovatkin aina tietoa menneestä. Kyseessä on kuitenkin tilastojen lukuohje, ei kartta voimassaolevista etuuksista.

Käsitteen haussa auttaa selaimen hakutoiminto, jonka voit aktivoida näppäinyhdistelmällä Ctrl + F tai hakea valikkorivin Muokkaa-valikosta.


ELÄKEASIAT

Vanhuuseläke
Alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta vuonna 1954 ja sitä aiemmin syntyneille. Ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee, ovat vuonna 1955 syntyneet. Alaikäraja nousee kolmen kuukauden vuosivauhtia aina vuoteen 2025 saakka. Vanhuuseläkkeen suuruus riippuu siitä, kuinka kauan on ollut vakuutettuna ja miten suuri MYEL-työtulo on ollut. Vanhuuseläkkeen alkamista voi lykätä myös yli oman ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän. Tällöin eläkkeeseen lasketaan lykkäyskorotus, joka on 0,4 % jokaiselta lykätyltä kuukaudelta.

Osittainen vanhuuseläke
Osittaisen vanhuuseläkkeen (OVE) voi saada aikaisintaan 61 vuoden iässä vuoden 2017 alusta lähtien. Vuodesta 2025 alkaen ikäraja on 62 vuotta. OVE:n määrä voi olla joko 25 tai 50 % OVE:n alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä karttuneesta työeläkkeestä. OVE:a pienentää sen nostaminen ennen oman ikäluokan vanhuuseläkkeen alaikärajaa. Vähennys on 0,4 % jokaista varhennettua kuukautta kohti.

Työuraeläke
Työuraeläkkeen voit saada aikaisintaan 63 vuoden iässä jos takanasi on pitkä, vähintään 38 vuotta kestänyt, työura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja lisäksi työkykysi on heikentynyt. Työuraeläkkeen saaminen ei edellytä niin suurta työkyvyn heikentymistä kuin työkyvyttömyyseläkkeen saaminen. Työuraeläke voidaan myöntää vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneille, joten ensimmäiset työuraeläkkeet voivat alkaa 1.2.2018.

Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada 18-vuotias henkilö, jonka työkyky heikkenee sairauden, vian tai vamman vuoksi pysyvästi. Työkyvyn pitää alentua vähintään 3/5, jotta työkyvyttömyyseläkettä maksettaisiin täytenä. Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen riittää työkyvyn aleneminen 2/5:lla.

Yksilöllinen varhaiseläke
Yksilöllinen varhaiseläke (YVE) on poistunut ja viimeinen ikäluokka oli 1943 syntyneet, jotka saattoivat sen saada. Yksilöllinen varhaiseläke oli tarkoitettu ikääntyneelle, jonka työkyky oli pysyvästi heikentynyt niin, ettei omassa työssä jatkaminen enää onnistunut. Yksilöllisen varhaiseläkkeen ehdot edellyttivät pitkää työuraa. Yksilöllinen varhaiseläke oli yhtä suuri kuin täysi työkyvyttömyyseläke.

Kuntoutustuki
Jos työkyvyttömyyden arvioidaan paranevan kuntoutuksen avulla, vakuutetulle maksetaan määräaikaista kuntoutustukea. Tukea voi saada, jos työkyvyttömyys kestää vähintään vuoden ajan. Kuntoutustuen maksun aikana tuen saajaa kuntoutetaan tai koulutetaan joko entiseen tai uuteen ammattiin. Tuki on täyden tai osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan lisäksi 33 prosentin kuntoutuskorotus.

Työttömyyseläke
Työttömyyseläke turvasi aikoinaan ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän toimeentulon työttömyyspäivärahan päätyttyä. Työttömyyseläkkeen saattoi saada ennen vuotta 1950 syntynyt 60 vuotta täyttänyt työntekijä tai yrittäjä. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneet saavat eläkkeen sijasta työttömyyspäivärahaa. Muut työttömyyseläkkeen ehdot olivat:
  - yhteensä viisi työvuotta viimeisten 15 vuoden aikana
  - työttömyyspäivärahaa maksettu 500 päivän enimmäisajalta
  - työvoimatoimiston todistus työttömyyden jatkumisesta.
Työttömyyseläke oli yhtä suuri kuin täysi työkyvyttömyyseläke.

Osa-aikaeläke
Ennen vuotta 1954 syntyneet saattoivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta. 1954 ja sen jälkeen syntyneet saattoivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Eläke edellytti siirtymistä kokopäivätyöstä osa-aikaiseen työhön. Osa-aikaeläkkeen määrä oli puolet vakiintuneiden ansioiden ja osa-aikaisten ansioiden erotuksesta. Viimeiset osa-aikaeläkkeet alkoivat 1.1.2017 sillä sen korvasi osittainen vanhuuseläke.
 
Perhe-eläke
Perhe-eläkettä saavat MYEL-vakuutetun kuoleman jälkeen leski ja alle 18-vuotiaat lapset. Leski saa eläkkeen, jos avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta ja puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Jos yhteistä lasta ei ole eikä ole ollutkaan, leski saa eläkkeen, jos avioliitto oli solmittu ennen kuin leski täytti 50 vuotta ja leski oli täyttänyt vähintään 50 vuotta, kun puoliso kuoli, ja avioliitto oli kestänyt vähintään 5 vuotta. Eläkkeen määrä määräytyy edunjättäjän eläkkeen tai MYEL-työtulon perusteella.

Rintamaveteraanien varhaiseläke
Oikeus rintamaveteraanien varhaiseläkkeeseen oli vähintään 58-vuotiaalla rintamasotilastunnuksen omaavalla rintamaveteraanilla, jonka työkyky oli sairauden, vian tai vamman vuoksi alentunut siinä määrin, että se haittasi hänen ansiotyötään. Varhaiseläke oli suuruudeltaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen.


LUOPUMISASIAT

Luopumiseläke
Luopumiseläkelain (LUEL) mukaisia eläkkeitä on myönnetty vuosina 1974–1992. Eläkkeet on myönnetty koko eliniäksi. Luopumiseläkkeenä maksetaan joko täyttä luopumiseläkettä tai vähennettyä luopumiseläkettä. Vähennettyä luopumiseläkettä suoritetaan luopujalle, joka on täyttänyt 65 vuotta tai saa jotain muuta eläkettä.

Luopumiskorvaus
Laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta (LUKL) oli voimassa vuosina 1993–1995. Luopumiskorvausta on myönnetty 55–64-vuotiaille viljelijöille, jotka luopuivat karjasta ja peltojen viljelystä ja pysyvästi lopettivat maatalouden harjoittamisen. 50 vuotta täyttänyt puoliso tai yhtymän osakas on voinut saada etuuden uinuvana, jolloin korvausta aletaan maksaa 55 vuoden iässä. Luopumiskorvausta maksetaan kuukausittain, kunnes korvaukseen oikeutettu täyttää 65 vuotta.

Sukupolvenvaihdoseläke
Sukupolvenvaihdoseläkelain (SPVEL) mukaisia eläkkeitä on myönnetty maatalousyrittäjille vuosina 1974–1995. Sukupolvenvaihdoseläkettä on voinut saada 55–64-vuotias viljelijä, joka on luovuttanut jatkamiskelpoisen tilan nuoremmalle ja lopettanut itse pysyvästi maatalouden harjoittamisen. Nuorempi puoliso tai yhtymän osakas on voinut saada eläkeoikeuden uinuvana, jolloin eläkettä aletaan maksaa 55 vuoden iässä.

Lopettamistuki
Maataloustuotannon lopettamistukilaki (MLOTUL) oli voimassa vuosina 1997–1999. Maa- taloustuotannon lopettamistukea voi saada 50–64-vuotias viljelijä, joka lopettaa maatalous- tuotannon pysyvästi. Hänen on pitänyt harjoittaa maataloutta vähintään 10 vuoden ajan ennen luopumista. Tuki maksetaan yleensä kertakorvauksena.

Luopumistuki
Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta (LUTUL) oli säädetty määräaikaisena erikseen vuosille 1995–2000, 2000–2002 ja 2003–2006. Nykyisin voimassa oleva laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta on säädetty määräaikaisena erikseen vuosille 2007–2010, 2011–2014 ja 2015-2018. Luopumistukeen ovat olleet oikeutettuja lähtökohtaisesti 56–62-vuotiaat viljelijät ja porotaloudenhoitajat, jotka pysyvästi lopettavat maataloustuotannon tai porotalouden harjoittamisen ennen varsinaista eläkeikää. Uinuvan luopumistuen voi saada viisi vuotta ennen varsinaista luopumisikää.


TAPATURMA-ASIAT

MATA-vahinko
Maatalous-, kalastus-, poronhoito- tai apurahatyössä sattunut tapaturma tai näistä töistä aiheutunut ammattitauti. Tapaturmaksi katsotaan äkillinen ja odottamaton tapahtuma, jonka aiheuttaa ulkoinen syy. Ammattitautina korvataan sairaus, jonka työ on todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheuttanut.

Ansionmenetyskorvaus
Sairausloman ajalta maksetaan MATA-päivärahaa. Jos työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden, maksetaan tapaturmaeläkettä. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa.

Haittaraha
Jos vamma heikentää toimintakykyä aiheuttaen pysyvää yleistä haittaa, maksetaan haittarahaa.

Hoitotuki
Siinä tapauksessa, että vakuutettu on korvattavan vamman tai sairauden vuoksi ulkopuolisen hoidon, avun, valvonnan tai ohjauksen tarpeessa, voidaan maksaa hoitotukea.

Perhe-eläke ja hautausapu
Jos tapaturma tai ammattitauti johtaa kuolemaan, maksetaan leskelle ja lapsille perhe-eläkettä. Hautajaisten järjestäjälle maksetaan hautausapu.

Kuntoutusraha
Kuntoutusrahaa maksetaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Korvauksen taso vastaa päivärahan tai tapaturmaeläkkeen tasoa riippuen siitä, mihin ajankohtaan vahinkotapahtuman sattumiseen nähden kuntoutus ajoittuu.

Korvauksena myös
Tapaturman tai ammattitaudin johdosta voidaan maksaa myös
  - kohonneita kodinhoidon lisäkustannuksia välttämättömistä ulkopuolisen avun toteuttamista tehtävistä
  - vaatelisää apuvälineen tai proteesin aiheuttamasta pitkäkestoisesta vaatteiden kulumisesta
  - rajoitetusti henkilökohtaisessa käytössä olleen esineen vaurioitumisesta tapaturmavamman syntymisen yhteydessä
  - kuntoutuskorvauksia ammatillisesta kuntoutuksesta, liikkumisen apuvälineistä ja sopeuttamisvalmennuksesta.

MATA-päiväraha
MATA-päivärahaa voidaan maksaa, jos tapaturma tai ammattitauti aiheuttaa ainakin kolmen päivän työkyvyttömyyden. Sitä voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolta lääkäri on kirjoittanut sairaslomaa, kuitenkin enintään vuoden ajalta. Päivärahan määrä perustuu MYEL-työtuloon tai ansiotuloon. MATA-päiväraha on yleensä suurempi kuin Mela-sairauspäiväraha.

Mela-sairauspäiväraha
MYEL-vakuutetulla maatalousyrittäjällä tai apurahansaajalla, joka sairauden vuoksi on kykenemätön tekemään pääasiallista työtään, on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta (SVL, 8 luku 7 §.) Mela-sairauspäivärahaa. Mela sairauspäiväraha lasketaan MYEL-työtulosta. Päiväraha on 1/514 MYEL-työtulosta.


VAKUUTUSASIAT

MYEL
Maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin kuuluvat vähintään 18-vuotiaat Suomessa asuvat maatalousyrittäjät. Vuoden 2009 alusta MYEL:n piiriin ovat kuuluneet myös tieteellistä tutkimusta tekevät ja taiteellista toimintaa harjoittavat apurahansaajat. Pakollisen vakuutuksen edellytyksenä on, että yritystoiminta on jatkunut ainakin 4 kuukautta 18 vuoden iän täyttymisen jälkeen ja että MYEL-työtulo on vähintään 3899,68 €/v (vuonna 2019). Vakuutus voi olla voimassa sen kuukauden loppuun, jonka aikana ns. pääteikä täyttyy. Vakuutuksen pääteikä määräytyy syntymävuoden perusteella ja se on vähintään 68 vuotta. Maatalousyrittäjä voi ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen alhaisemmallakin työtulolla. Vapaaehtoisen MYEL-vakuutuksen voi ottaa myös eläkkeen rinnalle.

Maatalousyrittäjä
MYEL:in mukaan maatalousyrittäjällä tarkoitetaan maatilatalouden harjoittajaa, ammattimaista kalastajaa tai poronomistajaa sekä henkilöä, joka tekee maatilatalous-, kalastus- tai poronhoitotyötä perheyrityksen jäsenenä.

Apurahansaaja
MYEL 8 a §:n mukaan apurahansaajalla tarkoitetaan Suomessa asuvaa henkilöä, joka olematta työsuhteessa apurahan myöntäjään tekee Suomessa tieteellistä tutkimusta tai harjoittaa taiteellista toimintaa hänelle Suomesta henkilökohtaisesti myönnetyn apurahan turvin. Apurahansaajalla tarkoitetaan myös henkilöä, joka vastaavasti työsuhteessa olematta tekee tieteellistä tutkimusta tai harjoittaa taiteellista toimintaa tutkija- tai taiteilijaryhmässä, jolle apuraha on myönnetty. Edellä tarkoitettuna apurahansaajana pidetään myös henkilöä, joka työsuhteessa ollessaan tai yrittäjätoimintaa harjoittaessaan saa apurahan työsuhteesta tai yrittäjä-toiminnasta erillään tehtävää tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten.

Maatilatalousyritys
Maatilatalousyrityksenä pidetään viljelmää, joka käsittää vähintään viisi MYEL-hehtaaria maatalousmaata. Viisi hehtaaria tuli vähimmäisalaksi 1.1.1994. Tätä ennen vastaava raja oli vähintään kaksi MYEL-hehtaaria maatalousmaata. Viljelmän kokoa määritettäessä otetaan maatalousmaana huomioon pellon ja puutarhan lisäksi myös viljelmän sijaintikunnan mukaan määräytyvä osa kasvullisesta metsämaasta.

Vapaaehtoinen vakuutus
Maatalousyrittäjä, jonka viljelmän koko tai MYEL-työtulo jää alle laissa määriteltyjen vähimmäisrajojen, voi ottaa itselleen MYEL:in mukaisen vakuutuksen, jos hän muutoin täyttää laissa säädetyt edellytykset. Myös ilman palkkaa perheenjäsenenä työskentelevä voi ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen.

Vapautus MYEL-vakuutuksesta
MYEL-vakuutuksesta ei ole enää 31.12.2001 jälkeen myönnetty vapautusta, vaikka yrittäjä harjoittaisi maataloustoimintaa vain sivutoimisesti ja hänelle karttuu muualta eläketurvaa. Vakuutus pitää ottaa, jos vakuuttamisen edellytykset täyttyvät.

Vapautuksen jatkuminen
Vuonna 1960 tai aiemmin syntyneillä mahdollisuus vapautukseen jatkuu, jos työtilanteessa tai viljelyssä ei ole tapahtunut muutoksia. Jos viljely päättyy tai tilalla tapahtuu muita muutoksia, niistä on ilmoitettava Melaan. Jos yrittäjän palkka- tai muu yrittäjätyö päättyy, vakuuttamisasia pitää selvittää uudelleen.

MATAL
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (MATAL) mukainen pakollinen MATA-vakuutus liitetään automaattisesti pakolliseen MYEL-vakuutukseen. Maatalousyrittäjä, joka ei ole pakollisesti MYEL-vakuuttamisvelvollinen, voi ottaa vapaaehtoisen MATA-vakuutuksen. MATA-vakuutus korvaa maatalousyrittäjä- tai apurahatyössä sattuneet tapaturmat ja ammattitaudit. MATAL:n mukaan vakuutetulle voidaan maksaa mm. kulukorvauksia, päivärahaa, tapaturmaeläkettä, perhe-eläkettä, haittarahaa ja kuntoutuskuluja.

Vapaa-ajan MATA
Maatalousyrittäjä tai apurahansaaja, jolla on pakollinen tai vapaaehtoinen työajan MATA-vakuutus, voi ottaa MATA-vakuutuksen myös vapaa-ajan tapaturmien varalta. Vapaa-ajan MATA korvaa yksityistalouden ja vapaa-ajan tapaturmat.

Ryhmähenkivakuutus
Maatalousyrittäjä tai apurahansaaja, jolla on pakollinen MYEL-vakuutus, liitetään myös ryhmähenkivakuutukseen. Hänen kuolemansa jälkeen omaisilla on oikeus saada ryhmähenkivakuutuksen korvaukset. Ryhmähenkivakuutusta varten maatalousyrittäjät ja apurahansaajat suorittavat erillistä vakuutusmaksua.


TYÖTULO

Viljelmätyötulo
Maatilataloudessa viljelmän työtulo on viljellyn maatalousmaan ja kasvullisen metsämaan perusteella määriteltyjen työtulojen yhteismäärä. Viljelmätyötuloon ei lueta perheenjäsenen työtulo-osuutta.

Peltotyötulon perustyötulo
Perustyötulo lasketaan pellon ja puutarhan pinta-alasta. Euromäärät hehtaaria kohti löytyvät MYEL 16 §:stä.

Metsätyötulo
Metsän perustyötulo lasketaan metsän pinta-alan mukaan. Euromäärät hehtaaria kohti löytyvät MYEL 17 §:stä.

Henkilökohtainen työtulo viljelmältä
Viljelmän työtulo jaetaan yrittäjille henkilökohtaisiksi työtuloiksi samassa suhteessa kuin he osallistuvat maatilatalouden töihin.

Porotaloustyötulo
Poronomistajan työtulo määritellään lukuporojen ja poronhoitopäivien perusteella. Poronomistajan työtuloon lisätään palkkiot hänen paliskunnan poroisäntänä tai rahastonhoitajana tekemästään työstä.

Kalataloustyötulo
Kalastajan työtuloksi vahvistetaan työtulo, joka hänen voidaan kohtuudella arvioida jatkuvasti saavan kalastustoiminnastaan. Lähtökohtana on, että kalastajan työpanoksen arvo määritetään tiettynä prosenttiosuutena kalastusyrityksen bruttotulosta.

Perheyrityksen jäsenen työtulo
Perheyrityksen jäsenen työtuloa ei lohkaista tilan työtulosta. Palkkaa saava perheenjäsen saa työtulon rahapalkan ja luontoisetujen mukaan, palkkaa saamaton arvioidun työpanoksen mukaan.

MYEL-työtulo
Maatalousyrittäjän MYEL-työtulo on hänelle määritettyjen työtulon osien summa, esim. viljelmätyötulon, poronhoito- ja kalastustyötulon summa. MYEL-työtuloa käytetään vakuutusmaksun ja eläkkeen perusteena.
Apurahansaajan MYEL-työtulo kertoo työskentelyyn tarkoitetun apurahan määrän vuositasolle muutettuna. Työtulon määrityksen pohjana käytetään myönnetyn apurahan kokonaismäärää, josta vähennetään kulujen osuus.